1. Toiminnan tavoitteet

Seuran jääkiekkojaoston tavoitteena on taata harrastus-mahdollisuus lapsille ja nuorille jääkiekon parissa ohjaten jäseniään kasvamaan vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Seuran toiminnassa otetaan huomioon ympäristö-

ja terveydelliset tavoitteet.

1.1 Jääkiekkojaoston organisaatio ja toiminta

Voimistelu- ja Urheiluseura Kangasalan Kisa ry koostuu useista eri jaostoista. Niistä jääkiekkojaosto käyttää nimeä Kangasalan Kisa Eagles. Seuran ylintä mahdollista päätäntävaltaa käyttää seuran yleiskokous ja vastaavasti jääkiekkojaoston ylintä päätösvaltaa käyttää jaoston yleiskokous.

Jaoston yleiskokouksessa valitaan kullekin toimintakaudelle jaoston toimihenkilöt. Toimihenkilöitä valitaan 3-5 kpl ja yleensä he ovat jaoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja(t), sihteeri, rahastonhoitaja ja valmennuspäällikkö.

Jaostolla on johtokunta, johon kuuluu edellisten lisäksi jokaisen joukkueen johtaja tai joku muu joukkueen nimeämä henkilö. Jaoston johtokunta valitsee  muita toimihenkilöitä aina tarpeen mukaan. Näitä muita toimihenkilöitä voivat olla esimerkiksi varustevastaava, mainos/markkinointivastaava, jäähallin yhdyshenkilö, kalustovastaava jne.

Valmennuspäällikön valinnan vahvistaa yleiskokous puheenjohtajan esityksestä joko osa- tai täyspäiväiseksi.

Yleiskokous vahvistaa tulevalle toimintakaudelle budjetin, sekä vahvistaa tuloslaskelman edelliseltä kaudelta ja myöntää vastuu vapauden edelliselle johtokunnalle.

Seuran pelaajat ovat Kangasalan Kisa ry:n jäseniä.

Joukkueen peliasu on valkoinen tai sininen pelipaita. Suositus housujen ja kypärän väristä on musta.

 Seuralla on yhteistyösopimus Kangasalla pelaavan miesten edustusjoukkueen 

HC-Eaglesin kanssa.

2.1 Joukkueiden johtoryhmien tehtävänkuvat

Joukkueen ylin päättävin elin on joukkuekokous. Siihen saavat osallistua pelaajien vanhemmat tai täysi-ikäiset pelaajat. Äänioikeus on rajoitettu pelaajakohtaiseksi.

Joukkueiden johtoryhmän muodostuu joukkueenjohtajasta, rahaston hoitajasta, valmentajista, huoltajista ja sekä muista mahdollisesti tarvittavista toimihenkilöistä kuten esimerkiksi toimitsija-, mainos- , turnaus- ja talkoovastaavista.

Nämä henkilöt valitaan pääsääntöisesti pelaajien vanhemmista tai  täysi-ikäisistä pelaajista joukkuekokouksessa.

Joukkueen johtoryhmä vastaa joukkueen toiminnasta niin urheilullisesti, kasvatuksellisesti kuin taloudellisesti.

Joukkueen johtoryhmän jäsenten tehtävänkuvaukset ovat seuraavat

Joukkueenjohtaja on joukkueessa henkilö joka :

-     Laatii toimintasuunnitelman yhdessä vastuuvalmentajan kanssa ja kauden jälkeen toimintakertomuksen. Toimintasuunnitelma jaetaan vanhemmille/pelaajille kauden toisessa joukkuekokouksessa ja lähetetään puheenjohtajalle 30.9. mennessä ja toimintakertomus jaetaan vanhemmille/pelaajille kauden viimeisessä joukkuekokouksessa ja lähetetään puheenjohtajalle 30.4. mennessä.

-     Laatii budjetin yhdessä taloudenhoitajan kanssa ja lähettää sen jaoston rahastonhoitajalle 30.9. mennessä. Joukkueen budjetin toteutuminen raportoidaan vanhemmille/pelaajille vähintäin 2 kertaa kaudessa, suositus kerran kuussa tai on-line netissä.

-     Toimii yhdyssiteenä joukkueen ja seuran, pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä.

-     Vastaa kaikesta tiedottamisesta sekä joukkueelle tulevan postin lukemisesta.

-     Vastaa joukkueen omien sisäisten pelisääntöjen tekemisestä ja niiden noudattamisesta. Tarvittaessa nämä sisäiset pelisäännöt voivat korvata joukkueen itse tekemän, mutta joukkueen omat eivät saa olla ristiriidassa näiden kanssa.

-     Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla

-     Järjestää matkojen kuljetukset. ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhdessä muun johtoryhmän kanssa.

-     Vastaa joukkueen kasvatuksellisesta ohjauksesta yhdessä muun johtoryhmän kanssa.

-     Hoitaa ottelujärjestelyt, otteluilmoitukset, tuomarit, vierasjoukkueelle tiedottamisen, ottelutoimitsijat.

-     On läsnä otteluissa aina ja harjoituksissa tarvittaessa.

-     On velvollinen edustamaan joukkuetta seuran järjestämissä tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa.

-     Huolehtii seuran antamista muista velvoitteista.

-     Vastaa siitä, että jokainen pelaaja joukkueessa on pelikelpoinen SJL:n sääntöjen edellyttämällä tavalla.

-     Osallistua jääkiekkojaoston johtokunnan kokouksiin.

2.1.2 Valmentajien tehtävät = D- ja nuoremmissa juniorijoukkueissa ohjaajien tehtävät

-     Kauden toimintasuunnitelman laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa.

-     Kauden harjoitusohjelman suunnittelu.

-     Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä.

-     Yksittäisten harjoitusten minuuttikohtainen suunnittelu.

-     Joukkueen nimeäminen ja pelitaktiikan laatiminen otteluihin.

-     Otteluiden ja harjoitusten johtaminen.

-     Joukkueen kasvatuksellinen ohjaus yhdessä muun johtoryhmän kanssa.

-     Läsnäolovelvollisuus joukkueen tapahtumissa.

-     Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohdon kanssa.

-     Osallistumisvelvollisuus seuran järjestämään koulutukseen.

-     Osallistumis- ja alustusvelvollisuus vanhempain kokouksissa.

-     Valmentajien tulee kaikessa toiminnassaan toimia seuran sisäisten pelisääntöjen edellyttämällä tavalla.

-     Vastuuvalmentaja on joukkueen urheilullisen ja kasvatuksellisen toiminnan johtaja.

-     Vastuuvalmentajan ja joukkueenjohtajan tehtävänä on laatia yhdessä pelaajien- ja vanhempain ryhmän kanssa toimintakaudelle hyväksytyt JOUKKUEEN PELISÄÄNNÖT.

Nämä ehdot on jokaisen Kangasalan Kisa Eaglesin valmentajan hyväksyttävä allekirjoittamalla valmentajasopimus.

Tehtävää hoitaa joukkueenjohtaja tai vanhempienryhmän valitsema                           rahaston hoitaja

-     Laatii joukkueen budjetin syyskuun loppuun mennessä ja toimittaa siitä kopion jaoston rahastonhoitajalle 30.9. mennessä .

-     Vastaa joukkueenjohtajan ja valmentajan kanssa toiminta- ja talousarvioin toteutumisesta kauden aikana.

-     Vastaa joukkueen omatoimisen, sekä seuran yhteisten varainhankintojen suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessaan

-     Laskujen oikeellisuuden tarkistamisesta ja kirjanpitäjälle toimittamisesta.

-     Myyntilaskujen laatimisesta ja kontrolloi laskujen lähettämisen

-     Huolehtii saatavien valvonnasta ja kirjaa saadut käteissuoritukset.

-     Tarkistaa joukkueen kustannuspaikan saldon vähintään kerran kuukaudessa.

-     Tarkkailee joukkueen jäävuoromaksujen muodostumista.

-     Vastaan joukkueen varustekaapin ja varustelaukun kunnosta ja täydennyksistä.

-     Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta. Ohjaa vakavammin loukkaantuneet päivystävään terveyskeskukseen.

-     Vahinkotapauksissa vakuutusyhtiön omilla sivuilla oleva lomake täytetään ja lähetetään vakuutusyhtiöön sivuilla olevien ohjeiden mukaisesti.

-     Huolehtii luistinten teroituksesta ja varusteiden kunnosta.

-     Huolehtii joukkueen pelipaidoista.

-     Vastaa joukkueen juomahuollosta ja pullojen hygieniasta.

-     Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa

-     Edellyttää pelaajilta huolellisuutta ja siisteyttä.

-     Kuluu joukkueen johtoryhmään ja vastaa omalta osaltaan kurinpidosta.

  2.1.5 Ensiapu

-     Joukkueenjohtaja selvittää kauden alkaessa ensimmäisessä joukkuekokouksessa onko vanhempien joukossa lääkäriä tai muuta ensiapukoulutuksen saanutta. Jos asianomaisia löytyy, joukueen johtaja suunnittelee toimintavat joukkueen ensiavusta ja toimenpiteistä loukkaantumistapauksissa.

-     Jokaiseen joukkueen järjestämään turnaukseen on nimettävä ensiapuvastaava.

3.1. G- F- D -juniorijoukkueet

Nuorimpien ikäluokissa seuran toimintaideologian avainsanoja ovat: kaikille, hauskaa, onnistumisen elämyksiä, halpaa, lähellä kotia, helposti, turvallisesti.

3.1.1 Joukkueen pelisäännöt

Jääkiekkojaosto ( jatkossa tekstissä käytetään sanaa seura tarkoittamaan jaostoa ) edellyttää, että kaikkien G- F- D- juniori-ikäisten joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat yhteistyössä tekevät vuosittain 1.10. mennessä joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt, jotka vahvistetaan kunkin joukkueen vanhempainkokouksessa. Joukkueen pelisääntöjen ei tule olla ristiriidassa seuran pelisääntöjen kanssa. Pelisäännöissä tulee korostaa urheilutoimintaa ja hyvien tapojen noudattamista harjoituksissa, peleissä ja turnauksissa sekä niihin liittyvillä matkoilla. Tältä osin säännöt koskettavat sekä pelaajia että vastuullisessa tehtävässä olevia vanhempia.

Kopio pelisäännöistä toimitetaan jaoston puheenjohtajalle ja valmennuspäällikölle viikon sisällä niiden tekemisestä.

3.1.2 Joukkueiden muodostaminen

Seuran ohjaustoiminta aloitetaan luistelu/kiekkokoulutoiminnalla. Tällä toiminnalla muodostetaan myöhemmin aloittavat jääkiekkojoukkueet.

G- F-juniori-ikäluokissa muodostetaan vuosittain niin monta noin 28-30:n pelaajan (26-28 kenttäpelaajaa, 2-3 maalivahtia) harjoitusryhmää, kuin mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuuksia. F-juniorijoukkueita ilmoitetaan sarjatoimintaan siten, että jokaiselle pelaajalle taataan riittävästi peliaikaa. Tavoite kahden kentällisen joukkueet ja pelipaikkojen kierrätys.

E- D -junioreissa muodostetaan puolestaan niin monta noin 25:n pelaajan joukkuetta (22 kenttäpelaajaa, kolme maalivahtia) kuin niitä luontevasti syntyy ja mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuuksia.

Joukkueiden muodostamisesta päättää seuran johtokunta.

Kaikissa neljässä ikäryhmässä kaikki muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja. Koska pelaajien väliset kaveruussuhteet kuitenkin ovat toisaalta tärkein tekijä kun lapset arvioivat harrastuksensa nautittavuutta, nämä pyritään ottamaan huomioon harjoitusryhmiä rakennettaessa. Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat. Seuran puolesta kysymyksiin ottaa tarvittaessa kantaa valmennuspäällikkö.

3.1.3 Pelaajan siirtyminen seuran sisällä joukkueesta toiseen

Alla kuvatulla tavalla käsitellään sekä yhden ottelun että määräaikainen siirtyminen.

Pelaajan siirtymisen ratkaisevat yhteistyössä ko. joukkueiden valmentajat ja valmennuspäällikkö. Ennen lopullista päätöstä valmennuspäällikkö kuulee pelaajan vanhempia ja pelaajaa. Tätä ohjetta noudatetaan sekä sama- että eri-ikäisten joukkueiden välillä.

3.1.4 Pelaajan ”värvääminen”

Pelaajan värvääminen toiselta seuran joukkueelta on kielletty!

3.1.5 Ohjaustoiminta

Valmennuspäällikkö hyväksyy joukkueiden valmentajat ja tekee heidän kanssaan sopimukset. Tavoite on järjestää kaikille saman ikäryhmän joukkueille yhtä tasokkaat ohjaajat (2-3 kpl / joukkue.)

Ohjaajat pyrkivät auttamaan joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti.

Toimintavuoden aikana G- F- E -juniorijoukkueilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia.

D-junioreissa joukkueilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia.

Alueen sarjatoiminnasta johtuen voidaan kaikissa ikäryhmissä sallia poikkeuksia edellä todettuun tapahtumamäärään.

3.1.6 Jääharjoittelu

Seuralla on sopimus Kangasalan Jäähalli oy:n kanssa jäävuoroista. Jäänjaosta vastaa seuran puolesta valmennuspäällikkö.

Kaikki G- F- E -juniorijoukkueiden harjoitukset ovat yhteisharjoituksia. Vain osassa harjoituksia joukkueella voi olla yksin käytössään koko kaukalo, pääsääntöisesti joukkueet harjoittelevat kokonaan tai osittain toisen joukkueen kanssa jaetuilla jäävuoroilla. Harjoituksia voi olla hallissa tai luonnonjäällä. Kolmesta viikoittaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia on jääolosuhteista riippuen yhdestä kolmeen.

D-junioreissa harjoitukset voivat myös olla yhteisharjoituksia puolella kentällä ja niitä voi olla sekä hallissa että luonnonjäällä. D-juniorijoukkueiden neljästä viikoittaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia saa olla enintään kolme.

3.1.7 Pelaaminen

Joukkueilla on mahdollisuus pelata harjoitusotteluita. Otteluohjelma ja -määrä on etukäteen sovittava valmennuspäällikön kanssa, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tarvittaessa tehdä ohjelmaan muutoksia.

Seura osallistuu joukkueillaan alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia.

F-junioreista muodostetut pelijoukkueet voivat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohden tulee enintään 20 peliä. E-junioreissa vastaava pelaajakohtainen pelimäärä on 25-30 ja D-junioreissa 30-40. Joukkueen johtaja

tai hänen nimeämänsä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista otteluista. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa minkä tahansa joukkueen kenen tahansa pelaajan osalta ko. määrä.

HUOM! Pelimääriä laskettaessa yksi turnauspäivä, vaikka sisältäisikin useamman pelin, on yksi ottelu!

3.1.8 Peluuttaminen

Seura sitoutuu siihen, että lapsia peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä että koko pelikaudenkin puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja- että harjoitusotteluita.

G- F-juniorien harjoitusryhmistä muodostetaan otteluihin maalivahti mukaan luettuna 10-12:n pelaajan joukkueita riittävän pelikohtaisen suorituksellisen toistomäärän varmistamiseksi.

E- ja D -junioreissa seura suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan kolmella kentällisellä riittävän ottelukohtaisen pelikokemuksen saamiseksi. Tasapuolisuus kauden mittaan järjestetään ottelusta toiseen lepääviä pelaajia kierrättämällä. Tasapuolisuutta ei mitata sekuntikellolla, vaan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä ja otteluissa pelattuina, liiton juniorisääntöjen mukaisina vaihtoina.

Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen.

HUOM! Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä. Lepovuoroista pyritään kertomaan ennakolta. 

3.1.9 Poissaolosta ilmoittaminen

Pelaaja tai hänen puolestaan joku on velvollinen ilmoittamaan hänen poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, syyn kertominen ei ole pakollista. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen valmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueenjohtajalle.

HUOM! Pelaajaa ei saa rankaista harjoittelukielloilla, pelaamattomuudella tai vastaavilla sanktioilla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan joukkueen yhteisestä tapahtumasta sovittuun määräaikaan mennessä!

3.1.10 Pelaajan kehittymisen arviointi

Valmentajat ovat velvollisia antamaan kullekin pelaajalle suullisen tai kirjallisen arvioinnin

pelaajan kehittymisestä ja aktiivisuudesta.  Palautteen ei tule olla arvostelu, vaan sen tulee olla kannustava ja hengeltään positiivinen. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua halutessaan palautteen antotilaisuuteen.

3.1.11 Pelaajan erottaminen joukkueesta

Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta kesken kauden muista kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen liittyvistä syistä.

Joukkueesta voidaan erottaa myös taloudellisten velvoitteiden merkittävästä laiminlyönnistä johtuen.

Ennen erottamista asia on käsiteltävä jaoston ongelmaratkaisuelimessä. Erottaminen voi olla määräaikainen tai koko kautta koskeva.

3.1.12 Ongelmien ratkaiseminen

Näihin sääntöihin liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä seuran ongelmaratkaisuelin, johon kuuluvat jaoston puheenjohtaja, valmennuspäällikkö sekä valmentajien, joukkueenjohtajien ja vanhempien edustaja, yksi kustakin ryhmästä.  Ongelmaratkaisuelimen päätöksistä voi valittaa seuran johtokunnalle.

3.2. C- ja vanhemmat juniorijoukkueet

Seuran periaatteena C- ja vanhempien juniorien kohdalla on, että on pelaajan edun mukaista, että hän pelaa kykyjensä, tavoitteidensa, ja innokkuutensa (tässä tärkeysjärjestyksessä) edellyttämässä joukkueessa.

3.2.1 Joukkueen pelisäännöt

Jääkiekkojaosto ( jatkossa tekstissä käytetään sanaa seura tarkoittamaan jaostoa ) edellyttää, että kaikkien C- ja vanhempien joukkueiden johtoryhmät ja pelaajat yhteistyössä tekevät vuosittain 1.10. mennessä joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt. Joukkueen pelisääntöjen ei tule olla ristiriidassa seuran pelisääntöjen kanssa.

Pelisäännöissä on pyrittävä urheilullisuuteen, rehtiyteen, toisten huomioon ottamiseen ja hyvien tapojen noudattamiseen harjoituksissa, peleissä ja turnauksissa sekä niihin liittyvillä matkoilla. Tältä osin säännöt koskettavat sekä pelaajia että vastuullisessa tehtävässä olevia vanhempia. Kopio pelisäännöistä toimitetaan jaoston puheenjohtajalle ja valmennuspäällikölle viikon sisällä niiden tekemisestä.

3.2.2 Joukkueiden muodostaminen

Seura muodostaa niin monta vähintään neljän kentällisen ja 2-3:n maalivahdin joukkuetta (n. 23-25 pelaajaa) kuin mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuus. Joukkueiden muodostamisesta päättävät seuran jaoston puheenjohtaja ja valmennuspäällikkö.

Jos pelikaudelle syntyy esimerkiksi kaksi C2-juniorijoukkuetta, tavoitteellisimmat ja taidollisesti pisimmälle kehittyneet harjoittelevat ja pelaavat toisessa joukkueessa ja vähemmän tavoitteita omaavat sekä taidollisesti ei niin pitkälle kehittyneet toisessa. Näin seuraan voi vielä tulla uutena mukaan vaikka 15-vuotias nuori.

Lopulliset joukkueet pyritään muodostamaan ikäluokissa kesän harjoitusryhmistä 15.8. mennessä.

Eri joukkueisiin sijoittamisen suorittavat joukkueiden nimetyt vastuuvalmentajat yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa. Valmennuspäällikön näkemys on viime kädessä ratkaiseva.

3.2.3 Pelaajan siirtyminen seuran sisällä joukkueesta toiseen

Alla kuvatulla tavalla käsitellään sekä yhden ottelun että määräaikainen siirtyminen.

Pelaajan siirtymisen ratkaisevat yhteistyössä ko. joukkueiden valmentajat ja valmennuspäällikkö. Ennen lopullista päätöstä valmennuspäällikkö kuulee pelaajan vanhempia ja pelaajaa. Tätä ohjetta noudatetaan sekä sama- että eri-ikäisten joukkueiden välillä.

3.2.4 Pelaajan ”värvääminen”

Pelaajan värvääminen toiselta seuran joukkueelta on kielletty!

3.2.5 Ohjaustoiminta

Valmentajat yrittävät auttaa joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti.

C-, B- ja A-juniorien tapahtumamäärä sovitaan valmennuspäällikön kanssa joukkuekohtaisesti erikseen.

3.2.6 Jääharjoittelu

Seuralla on sopimus Kangasalan Jäähalli oy:n kanssa jäävuoroista. Jäänjaosta vastaa seuran puolesta valmennuspäällikkö.

C- ja vanhemmissa junioreissa ikäryhmän tavoitteellisemman joukkueen jääntarpeet otetaan ensin huomioon. Mahdollisille harrastejoukkueille annetaan jäätä mahdollisuuksien mukaan siten, että mielekäs jääkiekon harrastaminen on mahdollista. Valmennuspäällikön näkemys asiasta on seuran kanta C- A-junioreissa.

Harjoitusmäärät sovitaan valmennuspäällikön kanssa joukkuekohtaisesti erikseen.

3.2.7 Pelaaminen

Joukkueilla on mahdollisuus pelata harjoitusotteluita. Otteluohjelma ja -määrä sovitaan  etukäteen valmennuspäällikön kanssa, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tarvittaessa tehdä ohjelmaan muutoksia.

Seura osallistuu C2-joukkueillaan alueen tälle ikäluokalle järjestämiin sarjoihin alueen sääntöjen mahdollistamalla tavalla.

Tämän ikäryhmän joukkueet saavat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohden tulee enintään 45 peliä. Joukkueen johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista otteluista. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa kenen tahansa pelaajan osalta ko. määrä.

Seura pyrkii C1- ja vanhemmissa ikäluokissa pelaamaan tavoitteellisilla joukkueillaan niin korkealla alueellisella tai kansallisella tasolla kuin mahdollista. Harrastejoukkueet ilmoitetaan niihin sarjoihin, joihin se alueen sääntöjen puitteissa on mahdollista.

C1-A -juniorien tavoitteellisissa joukkueissa kehittämistarpeet sekä sarjan rakenne määrittävät pelaajakohtaisen pelimäärän, jonka valmennuspäällikkö hyväksyy. Vastaavien ikäryhmien mahdollisissa harrastejoukkueissa johtoryhmät sopivat yhdessä valmennuspäällikön kanssa järkevästä ottelumäärästä.

HUOM! Pelimääriä laskettaessa yksi turnauspäivä, vaikka sisältäisikin useamman pelin, on yksi ottelu!

3.2.8 Peluuttaminen

C- A -junioreiden tavoitteellisissa joukkueissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on 1) kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen ja 2) tunnollinen harjoituksissa käyminen sekä 3) määrätietoinen harjoittelu. Mahdollisissa harrastejoukkueissa kaikkia pyritään peluuttamaan yhtä paljon niin yksittäisessä ottelussa kuin koko pelikaudenkin mittaan riippumatta harjoittelumääristä tai -tehokkuudesta.

HUOM! Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä! Lepovuorosta pyritään ilmoittamaan ennakkoon.

3.2.9 Poissaolosta ilmoittaminen

Pelaaja itse on velvollinen ilmoittamaan poissaolostaan joukkueen tapahtumasta heti, kun sellainen on tiedossa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen valmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueenjohtajalle. Poissaolosyyn kertominen ei ole pakollista.

HUOMA! Pelaajaa ei saa rankaista harjoittelukielloilla, pelaamattomuudella tai vastaavilla sanktioilla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan joukkueen yhteisestä tapahtumasta sovittuun määräaikaan mennessä!

3.2.10 Pelaajan kehittymisen arviointi

Ohjaajat ovat velvollisia antamaan kullekin pelaajalle suullisen tai kirjallisen arvioinnin pelaajan taitotasosta, aktiivisuudesta ja kehittymisestä.  Palaute tulee antaa  1-2 kertaa vuodessa.

Ohjaajat ovat velvollisia keskustelemaan pelaajan kanssa palautteesta, jos tämä sitä haluaa.

3.2.11 Pelaajan erottaminen joukkueesta

Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta kesken kauden muista kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen liittyvistä syistä.

Joukkueesta voidaan erottaa myös taloudellisten velvoitteiden merkittävästä laiminlyönnistä johtuen.

Ennen erottamista asia on käsiteltävä jaoston ongelmaratkaisuelimessä. Erottaminen voi olla määräaikainen tai koko kautta koskeva.

3.2.12 Ongelmien ratkaiseminen

Tähän kohtaan liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä seuran juniorijohtoryhmä, johon kuuluvat jaoston puheenjohtaja, valmennus- ja/tai junioripäälliköt sekä valmentajien, joukkueenjohtajien ja vanhempien edustaja, yksi kustakin ryhmästä. Juniorijohtoryhmän päätöksistä voi valittaa seuran johtokunnalle.

2.1. Joukkueen budjetti

Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle talousarvion. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Joukkueiden budjettien hyväksymisestä päättää seuran johtokunta.

Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja seuran rahastonhoitaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla.

Joukkueen tulee kauden alussa päättää vanhempien kokouksessa budjetoinnin periaatteista ts. vastaako pelaajien vanhemmat tulopuolen kerryttämisestä poikakohtaisen vastuun vaiko kollektiivisen vastuun periaatteella.

Poikakohtaisen budjetoinnin pääperiaatteet ja toimintamallisuositus vahvistetaan

vuosittain johtokunnan toimesta.

2.2. Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus

Seuran nimissä olevan pankkitilin käyttöoikeus edellyttää tilille nimetyt käyttäjät. Jaoston yleiskokous valitsee tilinkäyttöoikeuden saavat henkilöt. Yleensä näitä ovat jaoston puheenjohtaja ja rahastonhoitaja sekä kirjanpitotoimisto.

Joukkueen on valittava vanhempainkokouksessa ne henkilöt, joilla on oikeus hyväksyä laskuja lähettäväksi  tilitoimistoon maksamista varten. Nämä henkilöt on ilmoitettava jaoston rahastonhoitajalle ja tilitoimistolle 30.9. mennessä.

2.3 Joukkueen rahatilanne

Joukkueen rahatilannetta on seurattava kuukausittain tilitoimistosta saatavasta tiliotteesta. Kauden alussa tulee rahaa olla varattuna n. 2 kuukauden menoja varten. Tammi/helmikuussa tulee olla rahat loppukautta varten varattuna.

Joukkueen saldon ollessa kaksi kuukautta peräkkäin negatiivinen vähennetään jäävuoroja tai lopetetaan ne kokonaan kunnes saldo on jälleen positiivinen.

2.4. Joukkueen rahat ja omaisuus

Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokaisesta joukkueesta laaditaan kuukausittain kirjanpitoon perustuva raportti, jonka laatii seuran nimeämä tilitoimisto. Joukkueiden tulee noudattaa tilitoimiston tilinpidollisia ohjeita.

Joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun suuruuden päättää joukkueen vanhempienkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että suurin osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, mainoksia myymällä jne. Vanhempienkokous voi päättää, että perhe voi suoriutua talkoovelvoitteestaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille.

Kesäajalle on syytä määrätä oma kausimaksunsa, joka peittää kulut. Näin siksi, että harjoitusryhmän vahvuus saattaa kesäharjoitusjaksolla varsinkin D-junioreista ylöspäin olla lopullisen joukkueen pelaajamäärää suurempi. Kesäkausimaksun tulee kattaa kulut siihen asti kunnes joukkueet lopullisesti määritellään.

Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tarvitsisi lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa.

2.5 Maalivahdin varusteet

Seura antaa maalivahdeille käyttöön säärisuojat, rintapanssarin, kilven ja  kiinniottokäsineen. Joukkue ostaa mv-mailat.

Maalivahdin vanhemmat hankkivat muut varusteet. Seuran maalivahtikoulutuksesta vastaava opastaa varusteiden hankinnassa.

2.6 Joukkueen / seuran rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen

Joukkueen toiminnan alkaessa, olkoonpa se G-juniori-ikäisenä tai myöhemmin, sille

annetaan tietty kustannuspaikkatunnus, joka seuraa kutakin joukkuetta koko joukkueen

olemassaolon ajan. Kustannuspaikalle kertynyt varallisuus (+/- ) seuraa joukkuetta sen

siirtyessä ikäluokasta toiseen.

2.7. Taloudelliset asiat pelaajan siirron tai lopettamisen yhteydessä

Pelaajan mukana ei siirry edelliseen joukkueeseen hankittua tai maksettua rahaa,   varusteita tai muuta omaisuutta silloin kun pelaaja siirtyy kauden lopussa pois seurasta.

Mikäli pelaaja lopettaa tai siirtyy toiseen seuraan kesken pelikauden hänelle ei tule antaa

siirto-oikeutta ennen kuin on varmistettu, että kaikki taloudelliset velvoitteet joukkuetta ja

seuraamme kohtaan on hoidettu ja kaikki seuran varusteet on palautettu.

Mikäli pelaajan osalta on kausimaksuvelvoitteita suoritettu rahasuorituksin enemmän kuin

hänen keskenjääneeltä kaudeltaan kuluosuudeksi voidaan arvioida, niin rahoista ylijäävä

osa tulee palauttaa maksun suorittaneelle.  Yhteisin kampanjoin, mainosmyynnein tms.

tavoin hankittuja varoja ei palauteta missään muodossa.

Mikäli pelaaja siirtyy kesken kauden tai kauden päättyessä seuran sisällä joukkueesta toiseen hänelle ei saa antaa pelilupaa uudessa joukkueessa ennen kuin vanhaa joukkuetta kohtaan olevat taloudelliset velvoitteet on hoidettu ja vanhan joukkueen omistamat varusteet on palautettu.  Siirtymisen yhteydessä pelaaja saa mukaansa uuteen joukkueeseen hänen osaltaan mahdollisesti kertyneen varallisuusylijäämän (vrt. poikakohtainen budjetti ), olkoonpa varat kerätty talkoilla, mainosmyynneillä, jne tai rahasuorituksilla. Mikäli joukkue on kerännyt varansa kollektiivisesti ei tälläistä ylijäämää voi määritellä.

 Varusteet, jotka on ostettu joukkueen yhteisillä rahoilla, ovat aina joukkueen omaisuutta.

2.8. Joukkueen jakautuminen tai loppuminen

Varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty esim. talkoilla tai jollain muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä.

Mikäli joukkue kokonaan tai osittain hajoaa ja yhdistyy seuran muihin joukkueisiin sen rahavarat jaetaan seurassa jatkavien pelaajien lukumäärän suhteessa pelaajien uusien joukkueiden kesken. Jos jakautuminen tapahtuu kesken kauden vrt. myös kohta 2.5.

Jakautuva tai lopettava joukkue voi myydä yhdistyksen omaisuutta (teroituskoneen, maalivahdin varusteita yms.), joka on joukkueen varoilla hankittu. Em. myynti on mahdollista vain, jos tavarat myydään jollekin toiselle seuran joukkueelle.

Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja kysyy ensiksi neuvoa  puheenjohtajalta tai valmennuspäälliköltä, joka selvittää asian seuran johdon kanssa ja antaa vastauksen nopeasti. Tulkinnasta on mahdollisuus valittaa seuran johtokunnalle.

Kangasalla 29. päivänä huhtikuuta 2004

Kangasalla 25. päivänä lokakuuta 2007

Kangasalan Kisa ry / Kisa Eagles